tiistai 5. syyskuuta 2017

Vuosi 2016



Vuosi 2016 oli yritystä ja erehdystä, pinnistelyä ja ponnistelua, kiukuttelua ja melkein luovuttamista. Jatkoin opiskelua, mutta jouduin tinkimään tavoitteistani; kunto ja jaksaminen piti ottaa huomioon ja vaikka intoa olisi ollut kuinka, oli hyväksyttävä hitaampi opiskelutahti. Kävinpä sappileikkauksessakin, koko juttu vei sellaiset 3 viikkoa ensin kipuiluna, viikkona sairaalassa ja viikkona toipuessa. Tulehdus oli mitä luultavammin pesinyt sisälläni ties kuinka kauan. Ohessa tehtiin löydös myös solumuutoksista, mutta onnekseni ne olivat hyvänlaatuisia.

Pystyn vasta nyt kirjoittamaan viime vuodesta kun on vähän etäisyyttä asioihin ja pystyn paremmin arvioimaan kuntoani verraten sitä tähän hetkeen.

Kaikki rahankäyttöön liittyvät asiat hoidin todella huonosti koko vuoden aikana. Syynä oli huono muistini tai ylipäätään se tosiasia, että aivoni eivät toimineet normaalilla tavalla. En pystynyt loogiseen ajatteluun mitä tuli raha-asioihin. Olin hirveän stressaantunut kun piti hoitaa omia asioita ja ikään kuin paniikissa joka kerta. Esimerkiksi verkkopankissa laskujen maksu aiheutti sen, että uin hiessä ja olin lopen uupunut hoidettuani maksut. Unohdin tehdä muutoksen verokorttiini ja työstä saamani " loppurahat" meni suureksi osaksi lisäprosentille. Unohdin siirtää ostamani auton omiin nimiini ja maksoin lähes vuoden liian suuria vakuutusmaksuja. Asia tuli ilmi kun soitin vakuutusyhtiöön ilmoittaakseni, etten pysty seuraavaa maksua maksamaan ajallaan. Tässä vain pari esimerkkiä huonoista valinnoistani vuoden aikana. Mutta kun ei pysty niin minkäs teet. Jos ei muisti toimi tai et pysty keskittymään ja stressaat hullun lailla pienintäkin asiaa.



Koin kouluviikonloppujen jälkeisen väsymyksen joka kerta kuin ensimmäistä kertaa ja vaivuin masennukseen kovin pettyneenä itseeni. Oli todella vaiketa hyväksyä toipumisen hitautta vaikka tiedostinkin jonkinasteisen edistymisen. En koko aikana oikein saanut ymmärrystä keneltäkään enkä voi siitä ketään moittiakaan, olihan itsenikin vaikeaa käsittää koko prosessin matelevaa tahtia.

Kun taas olo välillä  oli hyvä ja pirteä, halusin tehdä kaikkea mahdollista, etupäässä liikkua. Mutta ymmärsinkö, että järkevää olisi ollut hidas eteneminen - en. Saatoin mennä peräkkäisinä päivinä kävelylenkille ja pitkille sellaisille seurauksena hirveä väsymys ja useiden päivien sängyssä makoilu. Menin kuntosalillekin kahtena eri jaksona ja taas seurauksena hurja väsyminen, joka saattoi kestää 2 viikkoakin. Eihän sitä suorittaja kovin helposti ymmärrä, että hijaa hyvä tulee ja nimenomaan itseään kuunnellen.
Viime vuosi oli siis ennen kaikkea aivojen toipumisaikaa ja kamppailua luonteeni kanssa muuttaakseni sitä itseäni armollisempaan suuntaan. Aivoni käyttäytyivät puutteellisesti paitsi loogiseen ajatteluun, muistiin ja pähkinöiden ratkaisemiseen tulevissa asioissa, myös kaikkeen aikaan  liittyvissä asioissa. Oli vaikeaa hahmottaa kellonaikoja tai kuinka aikaisin valmistautua johonkin menoon. Saatoin olla tuntia aiemmin jossain lääkärillä kun pelasin varman päälle. Samoin minulla oli haasteita löytää paikkoja, tuttujakin, siis hahmottaa mielessäni kartanomaisesti vaikka katuja. Nämä 2 viimeksi mainittua ovat nekin mennyttä elämää tällä hetkellä.
Näiden kokemusten jälkeen en voi muuta kuin olla kiitollinen kaikesta mikä toimii minussa ja ihmisen ihmeellisen hienosta kehosta, joka pystyy korjaamaan aika vakaviakin tuhoja. Kiitollisuus on puolestaan synnyttänyt ajatuksen, että nyt on minun tehtäväni huolehtia kehoni hyvinvoinnista ja välttää aiemmin aiheuttamani laiminlyönnit. On sanomattakin selvää, että koin vakavan varoituksen eikä kukaan muu voi suojella elimistöni siten kuin minä itse.
Pikku hiljaa olen sanoutunut irti suorittamisen paineesta ja vaikka edelleenkin nautin asioiden hoitamisesta ja etenemisestä, osaan suhtautua rauhallisemmin ja ottaa jaksamiseni paremmin huomioon. Tätä piirrettä vaalin ymmärtäen että se estää kokemasta samoja asioita uudelleen elämäni aikana. Olen kerran keskustellut henkilön kanssa, joka oli kokenut työuupumuksen 3 kertaa enkä halua kokea samaa. Kokemukseni vuosina 2015 ja 2016 olivat sen verran kovia.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Verta, hikeä ja t-paitoja

Tunnustan tietämättömyyteni mitä tulee vaatteiden hankintaketjuun ja siksi katsoinkin Verta, hikeä ja t-paitoja -sarjan jokaikisen ja...